edellinen  seuraava
Thaimaa
Ravintolat
Midnight Sun Restaurant
Patong - Kata
Ravintolat
Sauna ja kabinetti
Patong

Sauna
Majatalo
Phuket Patong

Majatalo-Huoneistot
Moposkootteri- ja autovuokraus
Patong - Kata

Mopot ja auto
Vene
Flying Finn

Phuket

Vene-Kalastus

Vuokrattava talo Thalangissa

Talo-Huvila
Phuket
www.phuket.fi
www.patong.fi
www.flyingfinn.info
www.midnightsunrestaurant.info

Nettisanomat sunnuntai 2009-08-23.
 N:o 1026
 
Uusin - Linkit joka etusivulle - Ilmoitukset - Sanomisen ja julkaisemisen  vapautta vuodesta 1999 - Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.  Yhteys: nettisanomat @hotmail.com
Matkalla ajoissa ja paikoissa pari tuntia eilen. Berliini-Pariisi-Suomi. Lue!
WR 19.19. BOLT Berliinissä torstaina 2009-08-20. Urheilun historian mykistävin hetki 2.
Björn Wahlroos-story. Nettisanomien kirjoituksia 1999- Lue!
Öppet brev till utrikesminister Carl Bildt. Läs!
Aftonbladet-Sportbladet 2009-08-23: Israel i storoffensiv mot Sverige. Link
Slaget om Norden. Andreas Thorkildsen vann VM-guld – Tero Pitkämäki floppade Link
Nettisanomat 10 vuotta. Etusivut elokuun 19. päivän tienoilta. Klikkaa kuvaa!
1999 & 2000
 
2001 & 2002

2003 & 2004

2005 & 2006

2007 & 2008
Nettisanomat 10 vuotta. Etusivut elokuun 19. päivän tienoilta. Klikkaa kuvaa!

Haku arkistosta

nettisanomat
1999 alkaen
 

 

Nettisanomat lauantai 2009-08-22.
Matkalla ajoissa ja paikoissa pari tuntia tänään. Berliini-Pariisi-Suomi. Isonna kuvat! 

Matkalla ajoissa ja paikoissa pari tuntia tänään. Berliini-Pariisi-Suomi.

Berliini nyt, lauantaina 2009-06-22 klo 14:53, maratonin maailmanmestari on tullut maaliin 15 sekuntia aikaisemmin. (Ruotsin TV4).

Berliini 1965 (noin). Kuvan kadulla, siis Branderburgin portin toisella puolella kävin 60-luvun puolivälissä, muurin ollessa vielä tukevasti paikoillaan. Olimme pelaamassa vesipalloa saksalaista Delphin-joukkuetta vastaan, hävisimme pelit, aika niukasti tosin, jos oikein muistan. Illalla kävelimme pääkatua pitkin ja pistäydyimme jokaisessa yhden oluen ottaen niin pitkään kuin kunto kesti. Pari paikkaa muistan hyvin, toinen oli hieno ravintola, joka oli aivan täynnä, mutta seinän vierelle pääsimme taakse seisomaan. Mukana oli kaksi aivan valkotukkaista paljon treenannutta uimaria valkoisissa t-paidoissaan, Arvo Järvinen ja Mauri Johansson. Ah ja voi niitä naisten katseita kun kävelimme salin läpi. Toinen oli jossain kellarissa oleva nuorten paikka, jossa musiikki soi aivan käsittämättömän kovaa korvat hajottaen. Oluen myyjillä oli linja-auton kuljettajien nahkalaukut, josta rahastus kävi ja vaihtorahaakin sai takaisin jos oikein tiukkana pyysi, näin isännät opastivat.

Berliini 1936, Olympialaiset. Hitlerin kunniaksi järjestetty tapahtuma. Natsitervehdykset avajaisissa täydellä stadionilla. Juhlia himmensi Jesse Owensin 3 kultamitalia. Nyt on pystytetty näyttely Owensin kunniaksi ja siinä kerrotaan, että urheilijat tulivat hyvin toimeen keskenään ja ystävystyivät. (Euronews).

Pariisi 1981. Toinen keskieurooppalainen suurkaupunki, jossa olen käynyt. Kolmen viikon työmatkalla Unescoon, viikonloput ja illat olivat vapaita ja torstaina sattumalta luin, että sinfoniakonsertissa, jossa kävimme, sen laulusolisti on kuollut: ”Kuolleet oopperalaulaja Hildegard Behrens. Dramaattinen sopraano loisti Wagner-rooleissa. .. 18 elokuuta kesken Japanin matkansa… Hän oli 71-vuotias, syntynyt 9. helmikuuta 1937 Sakassa.” HS torstaina 2009-08-20. Kävimme Versailesissa, Chartressa, kiitos Seppo Vuorisen. Kävimme amerikkalaisen kirjailijan kotibileissä ja yksityiskodissa illallisella, Isabella ihastui minuun, kortin lähetimme toisillemme. Näistä retkistä kiitos ruotsalaiselle Raymond Smedbergille, joka käytti ranskankielentaitoaan ja luontevaa käytöstään upeasti hyväkseen järjestellessään näitä ”retkiä”.

Suomi nyt, tänään lauantaina 2009-08-22 klo 17:05. Ilma oli aurinkoinen, kirkas ja lämmin. Pyörän selkään oli lopulta päästävä, kauppa- ja uintireissu yhdistäen. Ajoin terävään kiveen, sadattelin ja epäilin vanhan renkaan kestämistä, jatkoin matkaa, reppu täyteen ruokaa, säilykkeitä ja vain litra maitoa, varmistin kiireettömyyden kauppojen sulkemisen suhteen. Jätski teki poikaa ja muistin kirjaston takana olevan penkin, jota vuosia sitten hyödynsimme, silloin kun kirjastoa ei siinä vielä ollut, eikä kerrostalojakaan. Tyttönen söi siinä valkosipulipatonkia toisella kädellä, toisella sieraimiaan puristaen, kuvakin on jossain olemassa. Penkin vieressä on muistomerkki, joka nyt keräysviikolla on syytä näyttää: ”Pysähdy – ajattele Tällä paikalla olleen Ylä-Vuojärven Kolme poikaa Eino, Otto ja Rauno Järvinen kaatuivat taistelussa isänmaamme vapauden puolesta. ”Tämä taivas, tämä maa, sukupolvelta toiselle jää” Jukka Kuoppamäki Kunnia sotiemme veteraaneille vapaan itsenäisen Suomen puolustajille.”

Suomi nyt tänään lauantaina 2009 klo 17:32. Alle puoli tuntia ja maisema vaihtui. Häikäisevä vesi kimalsi kulkijan silmiin. Vesi oli ”lämmintä”, noin 18, kyllähän siinä saattoi pari pyrähdystä ottaa, kun tiesi auringonsäteiden vielä hyvinkin lämmittävän. Kotimatkalla rengas alkoi sitten uhkaavasti tyhjetä. Vuolake-hotellin kohdalla ennen Puttosen Essoa oli sitten talutettava. Ylämäki meni vielä polkimilla seisten etunojassa paino etupyörällä. Mahtoi siinä olla vastaantulijoilla ihmettelemistä kun pyöräilijä honkkekoi! Alamäetkin vielä sujuivat hitaasti kiiruhtaen, tasaisella oli talutettava. Kotona odotti kylään tullut tyttönen, jo aikuistunut.

Pertti Manninen. Nettiin sunnuntaina 2009-08-23 klo 11:10. Kuvat Keski-Suomi. Laukaa. Vuojärvi ja Keski-Suomi. Laukaa. Peurunka. Valkamanlahti. Isonna kuvat!



Nettisanomat torstai 2009-08-20.

WR 19.19. BOLT Berliinissä torstaina 2009-08-20. "Urheilun historian mykistävin hetki 2". "Jamaica TDK BOLT, 37,5 km/h, -03 m/s". Virallinen tulos 19.19. Ruotsin TV4:n direkt-kuvasta torstaina 2009-08-20 klo 21:30 (Suomen aikaa) rajannut Pertti Manninen.

WR 9.58. BOLT Berliinissä sunnuntaina 2009-08-16. "Urheilun historian mykistävin hetki".
Kuva. Katso myös! Bolt Pekingin Olynpialaisissa: "Bolt 9.69. ME" & "Bolt 19.30 WR. Beijing 2008."





www.arsedel.fi

XVI Blue Sea Film Festival 21.-24.8.2009 Rauma
www.blueseafilmfestival.com


www.patong.fi

www.flyingfinn.info
www.midnightsunrestaurant.info
www.phuket.fi


Nettisanomat torstai 2009-08-20.
Painos N:o1.



Öppet brev till utrikesminister Carl Bildt
20 augusti 2009, kl 08:44 Skrivet av Jan Helin Anmäl !

Igår överlämnade vi följande brev till utrikesminister Carl Bildt och svenska UD:

Till utrikesminister Carl Bildt

Med anledning av Donald Boströms artikel om organhandeln i Israel publicerad i Aftonbladet 17/8 har en hätsk debatt brutit ut i israeliska medier.
Israels utrikesminister har uttalat sig och fördömt publiceringen av artikeln.
Sveriges ambassadör i Tel Aviv, Elisabet Borsiin Bonnier, har på ambassadens hemsida publicerat följande uttalande:

”The article in the Swedish newspaper Aftonbladet is a shocking and appalling to us Swedes as it is to Israeli citizens. We share the dismay expressed by the Israeli government representatives, media and the Israeli publi. This Embassy cannot but clearly distance itself from it.
Just as in Israel, freedom of the press prevails in Sweden. However, freedom of the press and freedom of expression are freedoms which carry a certain responsibility. It falls on the editor-in-chief of any given newspaper.”

Det är ett unikt och häpnadsväckande uttalande och vi ställer oss frågan om ambassadörens hållning delas av den svenska regeringen och dess utrikesminister.
Anser utrikesministern att en ambassadör ska uttala sig om vad som är god eller dålig publicering i svensk press på det sätt som ambassadör Elisabet Borsiin Bonnier gör?

Aftonbladet 19/8 2009

Jan Helin
Chefredaktör och ansvarig utgivare

Helle Klein
Politisk chefredaktör

Öppet brev till utrikesminister Carl Bildt
20 augusti 2009, kl 08:44 Skrivet av Jan Helin
http://blogg.aftonbladet.se/janhelin/2009/08/oppet-brev-till-utrikesminister-carl-bildt

Senast skrivet Öppet brev till utrikesminister Carl Bildt - Israelisk storm mot Aftonbladet - Sensationell ökning av läsare på aftonbladet.se! - Är vi i krig - eller? - Bloggen - nu öppen igen - Vill du veta om din läkare begått mord? - Det finns något vi inte vet om Carolins död

aftonbladet.se Torsdag 09-08-20 Sök Donald Boström

”Våra söner plundras på sina organ” Kultur ...vad som försiggått på de av Israel ockuperade områdena sedan intifadan startade. Donald Boström är journalist, fotograf och författare till bland annat reportageboken Inshallah (Ordfront... 2009-08-17 kl 00:00 (uppdaterad 2009-08-19 kl 09:10)
Israelisk protest mot kulturartikel
Senaste nytt > TT > Inrikes .Artikeln, publicerad på Aftonbladets kultursida i tisdags, är skriven av frilansjournalisten Donald Boström. Där beskrivs misstankar från anhöriga till palestinier som dödats av israelisk militär. Israeliska soldater... 2009-08-19 kl 14:41 (uppdaterad 2009-08-19 kl 14:44)
Deltar regeringen i hatkampanjen? Nyheter Har du vaknat i Iran? Nej, det är Sveriges ambassadör Elisabet Borsiin Bonnier i Tel Aviv som attackerar den svenska pressfriheten och yttrandefriheten. Bakgrund: Journalisten Donald Boström... 2009-08-20 kl 00:00 (uppdaterad 2009-08-20 kl 09:28)
Journalisten mordhotad Nyheter ...ihjälskjutna familjemedlemmar.– Det började i måndags eftermiddag och fortsatte i går. Jag har fått hundratals mejl till min privata adress och på Facebook. Många av dem har varit oerhört hätska. Donald Boström... 2009-08-20 kl 00:00 (uppdaterad 2009-08-20 kl 07:42)
Ambassadör attackerar Aftonbladet Nyheter Aftonbladet publicerade en artikel om illegal organhandel på kultursidorna i måndags. Frilansjournalisten Donald Boström berättar i artikeln om ett möte med anhöriga till en palestinier som... 2009-08-20 kl 00:00 (uppdaterad 2009-08-20 kl 07:43)
Nu måste Bildt ge besked om pressfriheten Ledare > Ledarkrönika > Helle Klein 20 augusti 2009. I måndags publicerade vi på kultursidorna en artikel av fotografen och frilansjournalisten Donald Boström angående illegal organhandel i Israel. Frågan är inte ny, men blev... 2009-08-20 kl 01:07 (uppdaterad 2009-08-20 kl 01:07)




News World news Afghanistan Afghan journalists ignore ban on reporting election violence Government 'forbids' broadcasts during presidential polling and tells reporters to keep away from trouble spots Mark Tran and agencies in Kabul guardian.co.uk, Wednesday 19 August 2009 12.14 BST

News World news Afghanistan Afghan media blackout plunges election day into confusion and fear • Coverup sees officials dodge questions on Taliban attacks • Government orders press not to scare voters away from polls Jon Boone in Kabul guardian.co.uk, Wednesday 19 August 2009 18.12 BST


Nettisanomat tiistai 2009-08-18.

Muut lehdet: Eliitti.fi



Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Lue!
Björn Wahlroos-story. Jatkuu!

Nettisanomat Torstai 2008-05-08

"Lokki" 2008.

"Sirkka Hämäläinen". 1992.

"Pupu". 2008.

"Nalle Björn Wahlroos". 1992
Mistä ahneus alkoi?

Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen nimitettiin aikoinaan Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi, peräti varajohtajaksi (?). Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, eikö ole väärin, että hän nauttii yhtäaikaa huippueläkettä Suomen pankista, joka on tavallaan Euroopan keskuspankin filiaali, ja huippupalkkaa Euroopan keskuspankista. TV-kuva tästä on olemassa: Sirkka Hämäläinen jo poistuu tilaisuudesta ja kävellessään ilmoittaa: "Ei se ole väärin, olen tehnyt niin paljon Suomen hyväksi". Lainaus muistin varainen. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-05-08.

Pankkikuvat Timo Erkki-Heinon ohjelmasta "Pankkiryöstö" vuodelta 1992, joka aloitti Ylen viiden ohjelman pankkien pelastamisoperaatiosarjan. Luontokuvat "Lokki" tänään torstaina 2008-05-08 klo 14.35 ja "Pupu" eilen keskiviikkona 2008-05-07 klo 13:02. Keski-Suomi. Laukaa. Vuojärvi. Pertti Manninen.

Sirkka Hämäläinen ollessaan vielä Suomen pankin pääjohtaja: "Ei se ole väärin, olen tehnyt niin paljon Suomen hyväksi". - "Koroille ei ole asetettu ylärajaa, taivas on kattona". (Ylen lähetyksiissä 1992).

Veronmaksajien pelastaman pankin johtaja Björn Wahlroos: "Tähdet olivat suotuisat".
(Käännös. Ylen ruotsinkielisessä lähetyksessä 1992).

Lue myös mm!

SanomaWSOY:n hallitukseen juuri nimitetty Sirkka Hämäläinen, Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja Euroopan Keskuspankin entinen johtokunnan jäsen, tahtoo tavata työttömiä Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Reima Kekäläisen esitteleminä. Tapaamiset järjestetään Sanomatalon ala-aulassa. 2004-04-01.

Lue myös mm!



Legenda:
"Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas.

Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen.

Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilöitä kymmenissä kirjoituksissa, nimiä Koivistosta lähtien!
Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen.
2006-11-11.

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille."
Seppo Konttinen
Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. 2004-05-20


Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.
"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos." 1999-08-12

Laman uhrit ja tekijät - Suomalainen polttouhri - Liite: Kymmeniä pankkien pelastamis- ja asiakkaiden hukuttamiskirjoituksia (ainakin linkit!) 2008-02-19

Aho - anteeksiantamaton amatööri?
"Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen. Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista. Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!" 1999-10-14

Jukka Kilpi. Etiikka puoltaa vapautusta ylivoimaisista veloista. 2005-04-16 mm!

Tämä oli sirpaleinen pääkirjoitus tänään torstaina 2008-05-08. Nettisanomat- Pertti Manninen.



Nettisanomat lauantai 2006-11-11.



 Nettisanomat lauantai 2006-11-11.


Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla.
Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!


Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi".
 
Kuka näin sanoi ja milloin?  Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin, Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin hän höynäytti kaupungin päättäjiä maksattamaan itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa olla asian käsittely vielä yhä kesken oikeuksissa.
http://www.nettisanomat.com/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen

Björn Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."

Tässä nyt kuitenkin ensiksi Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.

Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin myös, että Björn Wahlroos saa suunnilleen eniten EU:n maataloustukea Brysselistä. Eihän siinä mitään nokankoputtamista ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen mukaan ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.

Niinhän siinä sitten kävi, että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset jutut ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin tosielämän tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli enemmänkin valtion omaisuuden hävittämiskertomus, joka ehkä hiukan kertoo taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. Tämä kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä edellinen kappale on syytä toistaa.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.

Suomen Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12  Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla:

"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos. Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta."
http://www.nettisanomat.com/1999_02/netti1208.htm#alho2


Syksyllä 1999 pankkitukirahat valuivat Ruotsiin. Nettisanomat torstaina 1999- 09-23:

"Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.
Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen. Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan
Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkituki.htm


Yksi pankkipilkkojista, Matti Inha  kertoo jotakin. Nettisanomat torstaina 1999- 09-23:

"Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993!
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:
"Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa."" "Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." ""Kaikilla oli silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm
 

Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä. Seuraavassa jutussa  Soneran jonkun osakeannin yhteydessä Nettisanomat kirjoitti torstaina 1999-10-07 jutussa Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi?

"Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi? Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat. Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi? (nettisanomat.com 5.10.99 pm) .
http://www.nettisanomat.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm


Vaikka poliittinen tahto valtion omaisuuden hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa, niin koville joutui välillä hävittämisen keskipiste valtiovarainministeri Sauli Niinistökin. Nettisanomat torstaina 1999-10-28:

"Kokoomusministerien vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö ei viihdy enää ministerinä.
Kun katseli Niinistön esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä. Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian eteenpäinviemistä."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913polit.htm


Postipankin hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo Lindblomin ja Mauno Koiviston toiminta. Nettisanomat torstaina 1999-11-28:

"Taloushistoriaa: Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999:
"Norjalainen boksi" "Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." "Myöhemmin ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten."  Ilta-Sanomien Diileri 26.10.1999. Mitä silloin oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä. Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun Lindblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä entinen presidentti Mauno Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen. Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa boksissa: Suomen valtiontaloudessa. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913syyte.htm


Postipankin jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta löytämästä jutusta mm. näin:

"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!" Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen  50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona.
"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla. - Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.  Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. - Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa. Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii. Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat.  - Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm


Postipankin hävittämisestä vuoden 1999 lopulla kirjoitti Nettisanomat kaksikin juttua torstaina 1999-11-04. Näistä ensimmäinen oli nimeltään: Leonia - Posti - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa:

"Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian ja Postin välinen yhteistyösopimuksen oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 työntekijää Postista jää näillä näkyvin työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan lisää työpaikkoja."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm


Samana päivänä juttua torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja koko juttu:

"Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on Leonia varmistanut neuvotteluissaan." "Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm


Tällä kertaa sai myös Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. Nettisanomat edelleen torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:

"Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, kun Sampo ja Leonia runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa. - Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen


Tarina jatkuu seuraavalla viikolla ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki - postin työntekijä. Nettisanomat Posti-otsikolla torstaina 1999-11-11:

"Posti: Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja). TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen: "Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti: SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915posti.htm

Niinpä.

Säkääkin elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu Lain yläpuolella kertoo Sammon silloisen pääjohtaja Jouko K. Leskisen säkästä:

"Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus  Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain
 

Postipankin erotettu pääjohtaja Seppo Lindblom  muisti hiukan väärin Postipankin aikojaan. Nettisanomat torstaina 199-11-18:

"Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa. Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan. Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin. Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi! Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm"
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm


Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin osallistui keskusteluun ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon. Nettisanomat 1999-11-30:

"Pohjola - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana 23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto. Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm



Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin neljää poliitikkoa otsikoin: Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen
Liukas Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä kaksi, Nettisanomat 2000-03-09:


"Heikko Heinonen. Postin teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen ja Niinistö kuinka jyräisivät, niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa. Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi. Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän minunkin ajatella tulevaisuuttani!"

Nihkeä Niinistö. Tästä kaikki alkoi! Soneran osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999.
Kansallis-varallisuuden hukkaaminen Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?"
http://www.nettisanomat.fi/2000/03/09/etusivu.htm


Meno jatkui 2001. Nettisanomat taas muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina 2001-04-05 otsikoiden Soneran portaat:

"Tästä se alkoi. Leonia järjesti. Soneran osakemyynti Soneras aktie-försäljning 26.9- 12.10.1999.
Toinen myynti. Ja tänne se päätyi. Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?"
http://www.nettisanomat.fi/2001/04/05/etusivu.htm


Katkelma HS:n kirjoituksesta. Nettisanomat torstaina 2001-04-05:


"Soneran osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa alapuolelle Helsingin pörssissä. Päätöskurssi oli 7,19 euroa eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana. Sonera tuli pörssiin 16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa 1998 hintaan 7,57 euroa. Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti suuren nurinan, jossa kyytiä saivat niin annin pääjärjestäjä Merrill Lynch kuin liikenneministeriökin." JYRI RAIVIO / Helsingin Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta 03.04.01.
http://www.nettisanomat.fi/2001/04/05/sonera.htm
 

Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut julkaista Kaj-Erik Relanderin kavallusepäilyksiä koskevaa lukua eikä myöskään Venäjän mafiaa koskevaa lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus kuinka valtion hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään ja omaisuus hävittämään. Nettisanomat torstaina 2002-06-27:

"Vuonna 1996 Telen verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta. Sonera oli alkanut kansainvälistyä jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa ja Baltiassa. Sonera oli noussut maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin pörssissä alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta 7 miljardilla markalla.  Soneralla on takanaan kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti maailman eturivin teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka Kaj-Erik Relanderin aikakaudella tehtyjen toimien tuloksena tämä kannattava ja historialtaan hieno valtion kruununjalokivi vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien miljardien markkojen velkoihin vähän yli yhdessä vuodessa. Miten tämä oli mahdollista?"
http://www.nettisanomat.com/2002/06/27/sonera_1.htm


Vuonna 2003 Nettisanomat ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä kertomalla tällä kertaa Valtrasta Postipankkia ja Teleä unohtamatta. Nettisanomat torstaina 2003-09-11 jutussa Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu:


"Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö. Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna. Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet."
http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm


Suomen Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota Nettisanomat kirjoitti torstaina 2004-05-20:

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
http://www.nettisanomat.com/2004/05/20/pankkivankituki.htm


Varallisuusveron poiston yhteydessä Nettisanomat kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna.":

"Kuvatekstit:  "SanomaWSOY:n suuromistaja Aatos Erkko - 1 408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. - Sammon suuromistaja Björn Wahlroos - 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin suuromistaja Antti Piippo - 279 717 euroa vähemmän veroja."
Selitys: "Veron määrä laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan ja on vain suuntaa antava."
http://www.nettisanomat.com/2005/09/17/varallisuusvero.htm


Varallisuusveron poiston yhteydessä Nettisanomat kirjoitti keskiviikkona 2005-09-28 jutussa Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa:

"Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet."
http://www.nettisanomat.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm

Tässä siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille, miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin, että Björn Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai Unitakselta tai tähän liittyvältä jonkun pankin pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin hyvät palvelukset emoyhtiölle. Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui myymään Postipankille tai Leonialle tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo eläessään!

Pääkirjoitus. Lauantai 2006-11-11. Nettisanomat. Pertti Manninen.


Nettisanomat torstaina elokuun12. päivänä 1999.


Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

 


Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(Nettisanomat 12.08.99 pm)

 


Nettisanomat torstaina 20. toukokuuta 2004.

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.

Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta.  Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset.  Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. 
Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille."
Seppo Konttinen
Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit.


TALOUSARVIO
YLE. Radio perjantaina 14.05.2004
NYT TALOUSARVIO JONKA TOIMITTAJANA ON SEPPO KONTTINEN.

Linkkejä ja kuvia. Valikoima.

seppo konttinen

tervetuloa taas kaikki vapaan suomen vapaat miehet ja naiset talousarvion pariin seuraavaksi runsaaksi 25 minuutiksi

nyt kärkeen heti suomen taloushistorian murheellisimpaan lukuun pankkikriisiin velallisiin ja pankkitukeen

näinä aikoina pankit jakavat miljoonien eurojen osinkoja omistajilleen


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.


"Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos." Nettisanomat 12.08.1999.


"Tahallinen hämäys keskustelussa 1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!" Nettisanomat 18.11.1999. 


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

SanomaWSOY:n hallitukseen juuri nimitetty Sirkka Hämäläinen,
Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja Euroopan Keskuspankin entinen johtokunnan jäsen, tahtoo tavata työttömiä Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Reima Kekäläisen esitteleminä. Tapaamiset järjestetään Sanomatalon ala-aulassa. Torstaina 01.04.2004.


"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  Nettisanomat 18.11.1999.

"Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999.  Nettisanomat 18.11.1999. 

"Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista."  Kaleva 18.11.1999 Nettisanomat 18.11.1999. 


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

"Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy." Velkaneuvoja Ritva Anttonen. Keskisuomalainen 15.05.2001. 
Nettisanomat 17.05.2001. 


"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  Nettisanomat 18.11.1999. 
Aho - anteeksiantamaton amatööri? Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Nettisanomat
14.10.1999.



"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus. Nettisanomat 17.05.2001.  

sampo pankkikin tuo pankki jossa siis me veronmaksajat eli valtio on huomattava osakkeenomistaja jakoi osakkeelleen osinkoa puolitoista euroa huikean summan

pankkiahan johtaa yksinoikeudella nalle wahlroos entinen syp:n johtaja hänelle on tässä kertomuksessa varattu tärkeä rooli

samoin kuin entisellä syp:llä ja pankin pienasiakkaalla sepolla se en suinkaan ole siis minä

tässä vaiheessa käytän hänestä vain etunimeä koska oikeusjuttu syp:tä vastaan on vireillä sepon toimesta

veronmaksajien rahoilla runsaat kymmenen vuotta sitten pelastettiin pankit konkursseilta ja ehdottomasti mikä tärkeintä pankkien omistajien rahat ja varat

tämä on nyt hyvä muistaa niidenkin jotka ovat leipäjonoissa ja kilometritehtailla

silloin elettiin aikaa jolloin köyhänkin viimeiset rovot kelpasivat pankeille

tässä talousarviossa nyt kuultavaa tositarinaa voitaisiin kutsua se voitaisiin kastaa operaatio roskapankiksi

mutta mennään ensiksi kuumaan tunnelmaan helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992

tilassa leijuu tuskaa ja suurta epätietoisuutta

lehdistön edessä istuvat pääministeri esko aho valtiovarainministeri iiro viinanen pankkien pääjohtajat pankkivaltuuston puheenjohtaja ja myös suomen pankin pääjohtaja sirkka hämäläinen

se on suomen talouselämän herraeliitti jolle oli nyt annettu paljon vastuuta ja valtaa

aho myönsi heti tilaisuuden aluksi että nyt liikutaan alueella jossa housunpuntitkin voivat kastua

tosiasiassa kosteus oli jo ylempänä housuissa

ja näin aho jatkoi 

nyt tehdyt päätökset ovat sekä hallitukselle ja veron maksajille raskaita ja vastenmielisiä

vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea 

siis toistan

vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea julisti nuori pääministeri

ja kun tultiin tilaisuuden loppupuolelle aho julisti

virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava 

toistan

virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava

enempää ei voi rehellinen suomalainen mies voi olla väärässä

ketään ei ole pantu vastuuseen pankkien väärinkäytöksistä

kukaan ei ole ottanut poliittista vastuuta pankkihölmöilystä 

mutta useat ovat palkitut

tilaisuudessa ensimmäisen kerran julkistettu kahdeksan miljardin pääomatuki avasi pankkiherroille veronmaksajien kymmenien miljoonien markkojen piikin ei kenenkään rahaa

valtio otti lisäbudjettiin kahdeksan miljardin könttäsumman luottolaman torjumiseksi niinkuin muotoiltiin eli veronmaksajat antoivat huonosti kannattaville pankeille luoton edullisesti

tuki oli suomen taloushistorian suurin

se oli kuitenkin alkusoitto kymmenille tuhansille velkavankeuksille ja vararikoille inhimillisten kärsimysten golgatan tielle

se oli tie jolla pankkien omistajien varat ja velat pelastettiin ja joista tuli meille veronmaksajille ainakin 50 miljardin markan lasku

siis ainakin 50 miljardin markan lasku

pankkikriisin hoidon päävastuun valtion taholta kantoivat kaksi pankkiamatööriä kannuksen kunnan entinen elinkeinoasiamies ja riihimäkeläinen entinen pienyrittäjä

tästä ei voinut seurata kuin kärsimystä

mutta palatkaamme kertomuksemme syp:n pienasiakkaan sepon surulliseen ja ikävään tositarinaan

hän oli perheineen ruvennut syp:n asiakkaaksi jo 90-luvun alussa ulkomaisten luottojen myötä raha-asioista keskusteltiin pankinjohtajan opastuksella

kun markan erm-kytkennän yhteydessä ruvettiin puhumaan devalvaatiosta ehdotti pankkiasiantuntija terminointia eli luoton vakauttamista devalvaation varalta

syksyllä sitten vuonna 91 devalvaatiohuhut voimistuivat mutta nyt jostain kumman syystä uusi pankinjohtaja ei kannattanutkaan terminointia

devalvaatio kuitenkin tuli ja lasku sepolle lankesi valuuttakurssimuutoksesta

seppo siinä pähkäili ja ihmetteli että mistä tämä pankinjohtajan takinkääntö oikein johtui

siinä sitten selvisi että sepon velat oli kaikessa hiljaisuudessa siirretty toiseen pankkiin

suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankkiin ilmoittamatta

sepolle tuli tässä vaiheessa mieleen vanha talousrikollisten temppu siirretään vanhan yhtiön omaisuus ja varat uuteen yhtiöön ja jätetään vanhaan yhtiöön velat

samalla pidetään uudella yhtiöllä vanha nimi ulospäin silloin näyttää siltä että kaikki menee entisenlaisena eteenpäin

 

mutta mitä siis syp:ssä oli kaikessa hiljaisuudessa oikein tapahtunut

pankkitarkastusviraston ylijohtaja jorma aranko oli syksyllä 89 kirjoittanut luottamuksellisen muistion valtionvarainministeri erkki liikaselle

siinä luki muunmuassa luottovetoisen suhdannenousun hillinnässä käytettävät keinot samoinkuin taloudellisen kasvun laantuminenkin heikentävät näissä oloissa pankkien kannattavuutta velkaisten kotitalouksien velanhoitokykyä ja vakuuksien arvoa

seurauksena on noidankehä jota on vaikea katkaista

arangon näkökyky oli loistava

harva näki tuohon aikaan näin pitkälle ja selvästi

 

samoihin aikoihin suomen yhdyspankin tuore pääjohtaja ahti hirvonen alkoi selvittää pankin riskikeskittymiä sen seurauksena pankissa jarrua ei vielä paniikissa

riskiasteita kuitenkin alennettiin ja luotonannon kriteerejä kiristettiin mutta toimenpiteet eivät auttaneet

pankki oli matkalla kohti loppuaan

osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

jo vuotta ennen esko ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut suomen yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto

paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia

johtokunnan jäsenet ahti hirvonen ja björn wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta

lopuksi esitettiin suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio

oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä

velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta syp:stä pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 suomen yhdyspankiksi

vanha ja kunnianarvoisa entinen syp se muutettiin unitas oy:ksi

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

uudelle yhtiölle roskapankki syp:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille

kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki syp:lle

ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille

tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

miksi tällainen salainen operaatio tehtiin

heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta

 

mutta annetaan syp:n silloisen pääjohtaja ahti hirvosen todistaa

ahti hirvonen

sehän ei liittynyt tähän pankkikriisiin millään tavalla vaan se oli sellainen pitemmän ajan suunnitelma sillon sillon tuota muutettiin silloisen yhdyspankin nimi liikepankki unitas oy:ksi

ja sitten perustettiin uusi liikepankki jolleka tää vanha nimi annettiin ja pankkitoiminta siirrettiin sille sille tuota uudelle yhdyspankille ja tästä tuli holding-yhtiö tälle tuota konsernille tästä liikepankki unitas oy:stä

ja sitten se seuraavana vuonna luopui liikepankkioikeuksistaan ja siitä tuli tavallinen yhtiö

ja näinollen sitten se ei tarvinnut enää hallintoneuvostoa vaan sille muodostettiin normaali ulkopuolinen hallitus

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

seppo konttinen

niin miksi pankkitoiminta otettiin pois unitas oy:ltä hyvä kysymys

mutta ahti hirvonen ilmotettiinko tästä pelastusoperaatiosta nimenmuutoksesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista tallettajille velkojille ja velallisille

 

ahti hirvonen

juu hyvin tarkkaan hyvin tarkkaan sehän oli sehän oli tietysti viranomaiset valvo sitä ja kaikki kansainväliset velalliset niille niille meillä kiersi sillon harri holmén joka oli pankin johtokunnan jäsen kiersi ympäri maailmaa ja piti näitä kokouksia joissa joissa tuota ne jotka oli sijoittanut rahaa saivat selostukset tästä

eikä siitä kenellekään mitään vahinkoa tietenkään tullutkaan

sehän perusteellisesti informoitiin julkisuuteen joo onhan se pankin historiassa myöskin sehän oli nimenomaan kaa kaa se hyvin tarkkaan kerrottiin

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

seppo konttinen

tässä tuota

 

ahti hirvonen

se oli tietysti aika monimutkainen operaatio moni ei ehkä ymmärtänyt sitä tai ei kiinnittänyt siihen huomiota sanotaan näin

eikä sillä ollut mitään teke ei ei sillä ollut kenellekään mitään haitallisia vaikutuksia

 

seppo konttinen

valtio siis antoi tukea tälle uudelle perustetulle pankille

 

ahti hirvonen

joo o hetkinen vaan mitenkähän se nyt oikein oli kyll mä luulen että se anto sille sille tuota noin niin unitas kyllä se oli unitas oy joka se ne rahat sai siitä

 

seppo konttinen

kyllä se ei ollut se oli suomen yhdyspankki

 

ahti hirvonen

no jaa ehkä se voi olla joo mutt ei sillä ollut mitään merkitystä joo kyllä

 

seppo konttinen

eli

 

ahti hirvonen

ja pää pääomaa vastaavasti joo ei siinä siinä ei oo mitään semmosta joka siinä ei oo mitään hämärää se oli kaikki täysin viranomaisten suostumuksella

ja suorastaan sillon muistan kun käytiin kertomassa suomen pankissa ja pankkitarkastusvirastossa niin pitivät sitä erittäin hyvänä

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki. MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide. Nettisanomat 09.12.1999.

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.
 

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

seppo konttinen

pelastettiinko tällä operaatiolla vanhojen omistajien rahat ja varallisuus

ahti hirvonen

siis missään tapauksessa valtiolle ei tullu siitä penninkään vahinkoa se on ihan varma

ei sillä mitään omistajia pelastettu mutta unitas omisti sen pankin kokonaan

seppo konttinen

niin

ahti hirvonen

jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän

mä oon sataprosenttisen varma ett siinä ei ollut pienintäkään hämärää

pankkia ei tällä mitenkään pelastettu sii sillä ei olis ollu mitään vaikutusta vaikka se ois jatkanut ennallaankin

seppo konttinen

joo no kiitoksia haastattelusta

 

ahti hirvonen

joo

 

seppo konttinen

syp:n pääjohtaja ahti hirvonen käsi sydämellä jos asiassa ei kerran ollut mitään hämärää miksi syp sitten perustettiin samannimisenä uudelleen

en ymmärrä


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

nyt oli siis olemassa kaksi pankkia mutta minkälaista omaisuutta uuteen roskapankki syp:hen oikein siirrettiin

vanhasta syp:stä siirrettiin apportio-omaisuutena varallisuutta talletuksia velkoja ja niiden takauksia

jopa suomen pankin talletuksia siirrettiin roskapankkiin siunattiinko sielläkin tämä käsittämätön operaatio niinkuin hirvonen tuossa aiemmin vakuutti

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

vanhalle syp:lle eli siis uuden nimen saaneelle unitas oy:lle jätettiin hetkeksi liikepankkistatus niinkuin hirvonen sanoi

vaikka ei 19 hengen työvoimalla mitään pankkitoimintaa voitukaan pyörittää ja niin liikepankkistatustuksesta luovuttiinkin jo syyskuussa 92

näin oli itse asiassa pakko tehdä koska veronmaksajien pääomalainaa voitiin maksaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle yhtiölle eli siis roskapankki syp:lle

vaarana oli että pääomalaina olisi mennyt rikkaalle emopankki unitakselle

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

unitaksen vuosikertomus paljastaa hirvosen ja wahlroosin tarkoituksena olleen pelastaa vanhat osakkeenomistajat ja työntää kaikki roskat roskapankki syp:lle joka myös teki valtion kanssa kaikki sitoumukset

myös siis tuon pankkitukisitoumuksen

 

valtiovarainministeri ja virkamiesjohto siunasi pankin nimenmuutoksen ja yhtiöjärjestyksen muutoksen

ja talletuspankkistatus hyväksyttiin kädenkäänteessä

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  Nettisanomat 18.11.1999.

"Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999.  Nettisanomat 18.11.1999. 

"Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista."  Kaleva 18.11.1999 Nettisanomat 18.11.1999. 
 

kannuksen entinen elinkeinoasiamies ja pienyrittäjä riihimäeltä tekivät pääomasijoituksen roskapankki syp:n kanssa

sitoumus oli jopa vakuudeton

rahan saajana oli siis kerrattakoon vuotta aikaisemmin perustettu roskapankki jonka pääomat olivat sitä sun tätä

valtion herroja vietiin näin rätti silmillä roskapankin pelastajaksi

sitä todistaa pankkitukisopimuksen ehto jossa puhutaan pääomasijoituksen vaihtamisesta pankin osakkeisiin eli sanatarkasti näin

pankkitukisopimus, lukijana seppo konttinen

vaihdettaessa pääomasijoitusta pankin osakkeisiin vaihtosuhteena on pidettävä osakkeen nimellisarvoa tai sitä korkeampaa markkina-arvoa joka saadaan kun lasketaan vaihtovaatimuksen esittämistä edeltävän kahden kuukauden aikana julkisessa kaupankäynnissä osakkeesta maksettujen hintojen kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  Nettisanomat 18.11.1999.

"Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999.  Nettisanomat 18.11.1999. 

"Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista."  Kaleva 18.11.1999 Nettisanomat 18.11.1999. 

   

"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.
 

     
 

"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.
 

     
 

"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.    


 

"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.


Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999.

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat
18.11.1999

.
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.


Lue myös!
"Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." Iltasanomat 26.10.1999. Nettisanomat 28.10.1999.

"Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin."  Nettisanomat 18.11.1999. 

Lue myös! 
Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus. Nettisanomat 17.05.2001.

Kuinka velallinen pääsi pankkivankeusta sopimukseen pankin kanssa, mutta joutui osille tulleen asianajaja (xxxxx xxxxxxx)  vangiksi pankin virkailijan (xxxxx xxxa) myötävaikutuksella asian hoidon ja sitten oikeudenkäynneissä todistajan muistamattomuuden takia. Pankki oli luvannut tehdä sopimuksen niin, ettei siitä tulisi velalliselle mitään kuluja. Asianajajan tyytymättömyys maksuttomasta oikeudenkäynnistä saamaansa korvaukseen johti kuitenkin siis uuteen vankeuteen!
Nettisanomat.com 06.05.2004!

Lisää luettavaa alla olevalla Nettisanomien omalla haulla!

seppo konttinen

kapulakieltä mutta tästä paljastuu se että valtion edustajat luulivat että roskapankki syp:n osakkeita noteerataan pörssissä

niitä ei siellä koskaan noteerattu ei julkisessa kaupankäynnissä

uskomaton moka

ja vielä uskomattomammaksi asian tekee se että vajaan parin miljardin pankkituella valtio olisi voinut ostaa lähes kokonaan emopankki unitaksen

uskomatonta

professori matti rudanko helsingin kauppakorkeakoulusta  kun pankkikriisi oli pahimmillaan niin ihmiset rupesivat tiedustelemaan sitä että mitkä ovat velallisen ja takaajan ja toisaalta tallettajien oikeudet

jos lähdetään ensiksi siitä että mitkä ovat tallettajien oikeudet noin yleensä

matti rudanko

tallettajahan on tehnyt sopimuksen  pankin kanssa siitä että hän on antanut ei oikeastaan niinku talletuksena vaan velaksi pankille summan rahaa siinä tarkoituksessa että hän tästä sijoituksena hyötyy tilille maksettavan koron ja toisaalta että rahat ovat siellä tallessa käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan tiliehtojen mukaan tietysti

ja toisaalta pankki on sitoutunut rahoja hoitamaan sellaisena sijoituksena jonka ehdot on määritelty siinä tilisopimuksessa

seppo konttinen

entäs jos pankki sitten siirtää tämän talletuksen toiselle uudelle osakeyhtiölle

matti rudanko

siinä tilanne riippuu tietysti näistä sopimusehdoista mutta lähtökohta ja minimisuojahan on se että tämän tallettajan asema siinä sopimussuhteessa ei saa huonontua tämmösen muutoksen johdosta

seppo konttinen

kai tästä on ilmoitettava tallettajille

matti rudanko

kyllä siitä on ilmoitettava nyt on tosin tilanne sellainen että mitään yksityiskohtaisia lain normeja ei oo jossa näin sanotaan mutta hyvä pankkitapa ja sopimusoikeudelliset periaatteet ilman muuta tämmösen velvollisuuden asettavat

seppo konttinen

no puhutaan sitten velallisen oikeuksista ja velvollisuuksista mitkä ne ovat noin yleisesti ottaen professori rudanko

matti rudanko

velallisen päävelvollisuutena on tietysti maksaa velan korot ja pääoma maksusuunnitelman mukaan eräpäivinä siinä kai on ytimekäs vastaus tähän kysymykseen

seppo konttinen

entä sitten jos tämän velallisen asema muuttuu ettänämä velat siirretään johonkin muualle esimerkiksi toiseen pankkiin

matti rudanko

ei nämä velvollisuudet ja oikeudet mitä velallisella sopimussuhteessa on niin tällasessa nimenomaan pankkisuhteessa muutu

seppo konttinen

pitääkö tästä ilmoittaa pankin asiakkaalle

matti rudanko

kyllä pitää

seppo konttinen

no sitten takaajan asema pitääkö takauksesta jos se muuttuu toiseen pankkiin tämä velka niin pitääkö tästä ilmoittaa takaajalle

matti rudanko

kyllä takaaja on tässä suhteessa ihan samassa asemassa kuin velallinen kyllä pitää ilmoittaa

tämähän on erityisen selvää niin sanotussa omavelkaisessa takauksessa missä velkoja voi vaatia heti eräpäivänä tätä velkaa myös takaajalta

seppo konttinen

onko teillä tiedossa tällaisia tapauksia että näin olisi käynyt suomen maassa

matti rudanko

ihan yksityiskohtaisia tapauksia ei ole tiedossa mutta tuolta velallisten kentältä sen suuntaisia viestejä tulee että tällaista hyvää pankkitapaa ei aina olisi ihan tarkkaan noudatettu

seppo konttinen

niin esimerkiksi suomen yhdyspankki samannimisenä perustettiin eli oli kaksi pankkia toiseen siirrettiin nämä velat ja vastuut ja toiseen sitten jotkut sanovat hyvä omaisuus

ulospäin näytti siltä että mitään ei olisi tapahtunut koska nimi säilyi entisenä mitäs mieltä te olette tällasesta toiminnasta

matti rudanko

jos sitä katsoo ihan tämän velallisen oikeussuojan kannalta niin asiahan olisi ollut kunnossa jos velallisen tai sanotaan takaajan asema olis säilynyt ennallaan

mutta nythän näihin on liittynyt selviä ongelmia on esimerkiksi tullut viestejä tilanteissa joissa velallinen tai takaaja väittää joutuneensa maksamaan kahteen kertaan sellaisia eriä jotka joko hänen toimestaan tai jonkun toisen toimesta on jo maksettu

samoin siis ylipäänsä epätietoisuutta on ollut siitä kuka on velkoja ja mikä on tilanne tässä velkasuhteessa saldot ja tämmöset on voinut olla epäselviä

seppo konttinen

niin kesällä 91 tuskin kukaan tiesi että yhdyspankki muutti nimensä suomen yhdyspankki muutti nimensä

osakeyhtiö muuttui mutta nimi säilyi samana että ulospäin tästä operaatiosta tuskin kukaan ties kukaan muu kuin pankin johto

tämä pankkiherrojen kuppaus

se hipoo täydellisyyttä

ensin sumutettiin pankin pienasiakkaita ja sitten pelastettiin suuri raha omistajineen operaatio roskapankilla

tämä tiesi usein pankin tunnollisten pienasiakkaiden joutumista ikuisiksi ajoiksi pankkivangeiksi

olisiko jo aika armahtaa vai mitä hirvonen ja wahlroos käsi raamatulla

mitä se nuori pääministeri aho sanoikaan säätytalolla

virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava

TALOUSARVION TOIMITTAJA OLI SEPPO KONTTINEN

siitä mistä voi puhua-ohjelmassa kerrotaan kuinka hullu apina kesytetään filosofisilla harjoituksilla

tamperelainen filosofi yhteiskuntatieteiden tohtori timo klemola on jo vuosia harjoittanut zeniläistä filosofiaa

tässä tuhansia vuosia vanhassa itämaisessa ajattelussa filosofia ymmärretään ruumiinharjoitukseksi toisin kuin lännessä jossa filosofia tapahtuu päässä

seuraavan 25 minuutin ajan timo klemola selvittää kuinka mieli saadaan tyyntymään filosofisilla harjoituksilla

ohjelman lomassa kuullaan jukka mikkolan lukemia zen-runoja toimittaja on liisa vihmanen

Yle. Radio perjantaina 14.05.2004. Nauhalta kuunnellut Pertti Manninen.


Jatkuu!




Eliitti.fi maanantai 2009-08-17. Eliitistä riippumaton julkaisu. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com.
N:o 1. Sivu 2009-08-17, nettiin 2009-08-17, linkkejä 2009-08-17.
Eliitti.fi - 2009/08/17 - Björn Wahlroos-story - Sirkka Hämäläinen - Henrik Kuningas - Ahti Hirvonen - Atja Alho - Ilkka Suominen - Ulf Sundqvist - Erkki Tuomioja - Paavo Lipponen . Sauli Niinistö - Bror Wahlroos - Björn Wahlroos - Esko Aho - Pekka Kettunen . Kustaa Mauri Armfelt - Matti Inha - Eino Halonen - Markku Pohjola - Taisto Joensuu - Pekka Vennamo - matti Aura - Seppo Lindblom - Mauno Koivisto - Matti Niemi - Elmer Toivanen - Olli-Pekka Heinonen - Antero Kekkonen - Antti Kalliomäki - Jouko K. Leskinen - Jukka Härmälä - Pentti Kouri - Iiro Viinanen - Martti Ahtisaari - Kaj-Erik Relander - Sinikka Mönkäre - Aatos Erkko - Rafaela Seppälä - Anja Toivanen - Antti Piippo - Anja Toivanen-Koiviston - Erkki J. Pentti - Nalle Wahlroos - Jorma Aranko - Erkki Liikanen - Harri Holmén - Matti Rudanko - Timo Klemola - xxxxx xxxxxxx, asianajaja - xxxxx xxxa, pankin virkailija - Timo Erkki-Heino - Seppo Konttinen - Jukka Kilpi - EIJA LEINONEN - Timo Harakka - Jukka Mikkola - Liisa Vihmanen - Ritva Anttonen - MATTI EKLUND, toimittajia ja kirjoittajia. - Eliitistä riippumaton julkaisu. - Muualla: nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat


Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Lue!
Björn Wahlroos-story. Jatkuu!

Muut lehdet. Loppu.



Nettisanomat 10 v. Kannet 1999-2008 elokuun 12. päivän tienoilta. Katso!


Break Dance-ryhmä. "Tanssi ja suosionosoitukset." Jyväskylä. Kauppakatu. Kompassi. Kuvat
Suomi Guardian Worldin etusivulla! Lue!
Ylen puolueiden kannatusarviot suoraan Jääskeläisen perseestä. Lue!
Vaalilakiuudistus – farssi vailla vertaa. Lue!
Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa! Lue!

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. Lue!
Rauhanpalkintokaan ei rauhoittanut: Martti Ahtisaari haluaa yhä ydinaseita Suomeen. Lue!


Kihlakunnanvoudin Nettisanomien sivujen sulkemista koskeva päätös Lue!
Asianajajan tekaistu kirje kunnianloukkausrikoksen esitutkinnassa Lue!

Ilmoitukset
Linkistö ja arkisto. Linkit joka numeron etusivulle
Opeta lapsi uimaan!
Sananvapaus kauppatavarana
"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Nettisanomat.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com


Nettisanomat keskiviikko 2009-08-05.

Yle: Talous ja politiikka Veroja halutaan lisää rikkailta julkaistu tänään klo 15:26, päivitetty tänään klo 21:15
YLE Uutisten verokyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kiristäisi pääomatulojen verotusta ja palauttaisi varallisuusveron. Vapaan autoedun verotusta korottaisi tuntuvasti lähes 70 prosenttia suomalaisista. http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/08/veroja_halutaan_lisaa_rikkailta_907924.html


Arkisto: Huussin perältä. Muut lehdet. "Kokoomuslaiset hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa Suomen rikkaimpia." Iltalehti. Uutiset lauantaina 11.12.2004. http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/varallisuusvero.html
Nettisanomat lauantaina 17. syyskuuta 2005. "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna." http://www.nettisanomat.com/2005/09/17/varallisuusvero.htm
Pääkirjoitus keskiviikkona 28. syyskuuta 2005. Pertti Manninen. Ajankohta, Fortum, Helsingin Sanomat, ministerit, optiot, psykopaatit, varallisuusveron poisto ja virkamiehet. Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa. http://www.nettisanomat.com/2005/09/28/optiotjahuomio.htm
"Antti Kalliomäen viimeinen vallankumouksellinen teko" tiistaina 20. syyskuuta 2005. "Tässä esitetään seuraava veikkaus: Kapitaali bonuksesta. Moraali anuksesta. Tieto siitä, ettei pääomalla ole isänmaata, näyttää nyt levinneen jopa valtiovarainministeriöön. Antti Kallomäki esittää viimeisenä vallankumouksellisena tekonaan varallisuusveron poistamista isänmaasta. Forssan suunnassa saattaisivat pyöriä haudoissaan jos eläisivät, koska eivät ymmärtäisi maailman muutosta". Maa ja maksattaminen. Bisquit, Iltasanomat tiistaina 20.09.2005. http://www.nettisanomat.com/2005/09/20/bisquit.htm


WinCapita. Kuvia ennen kokousta. Tunnelma ennen kokousta. Katso ja lue!
Guardian

Business Banking Confidential Kaupthing corporate loan details leaked on the internet • Risks it was taking weeks before collapse revealed • Large exposures to those with major shareholdings Simon Bowers The Guardian, Tuesday 4 August 2009 http://www.guardian.co.uk/business/2009/aug/04/iceland-bank-kaupthing-internet-leak


 



Nettisanomat keskiviikko 2009-07-29.

Helsingin Sanomat Vieraskynä
Perjantai 2009-07-24
Charly Salonius-Pasternak

Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa

"Suomessa valmistellaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategiaa, jonka tarkoituksena on määrittää kriisinhallinnan rajat, päämäärät ja keinovalikoima. Strategian toivoisi ohjaavan kaikkia tulevia osallistumispäätöksiä mutta myös poikivan uudelleenarvioita nykyisistä operaatioista.

Osallistuminen Isaf-joukkoihin Afganistanissa on hyvä esimerkki operaatiosta, jota kannattaisi arvioida uudelleen. Afganistanin-operaatiosta tekee ainutlaatuisen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintahistoriassa se, että nyt Suomi on sodan osapuoli.

Suomalaisten ja muiden Isaf-joukkojen sotilaiden tehtävä on tukea Afganistanin hallitusta. Maan hallitusta (ja Isaf-joukkoja) vastaan taistelee ainakin yksi organisoitu ja johdettu osapuoli. Kansanomaisesti kysymyksessä on sisällissota.

Vaikka suomalaiset sotilaat eivät osallistu hyökkäysoperaatioihin, vastustajan ja kansainvälisen oikeuden näkökulmasta he ovat selvästi sodan osapuoli. Afganistanin-operaatiossa Suomi on ylittänyt merkittävän käytännöllisen ja moraalis-eettisen rajan.

Kyseisen rajan ylittämisen pitää olla mahdollista. Toisaalta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin olisi parasta tietää jo ennen operaatioon lähtöä, millä puolella periaatteellista rajaa toimitaan ja mitä tehdään, jos raja ylitetään.

Tärkeä kysymys on, onko operaatiolla eri osapuolien hyväksyntä. Kypros, Eritrea ja Kosovo ovat esimerkkejä tämäntyyppisistä operaatioista.

Afganistanissa operaation tarkoituksena on tukea yksinomaan hallitusta ja yhdessä sen kanssa pyrkiä vähentämään vastustajan vaikutusvaltaa siviili- ja sotilaallisin keinoin.
Todellisuudessa tilanne operaatioiden kohdemaissa tietenkin elää. Suurin osa osallistujamaista lähti Afganistaniinkin jälleenrakennusoperaatioon, josta vasta sittemmin kehittyi sota. Kun Suomessa vuosien 2001-2002 vaihteessa päätettiin osallistua toimintaan Afganistanissa, ei tarkoitus ollut osallistua sotaan. Tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti.

Monessa maassa tilanteen muuttuminen on johtanut kiivaisiin keskusteluihin siitä, mitä Afganistanissa ollaan tekemässä ja miksi siellä pitäisi olla. Sekä vetäytymisen että resurssien lisäämisen puolestapuhujia on kaikissa maissa.

Perusteluita osallistumiselle voi lukea niin saksalaisten, hollantilaisten, ranskalaisten, norjalaisten kuin suomalaistenkin päätöksentekijöiden puheista. Ihmisoikeuksien puolustaminen, terroristien tukialueiden vähentäminen, huumeiden vastainen kamppailu ja kansainvälinen vastuun kantaminen ovat myös lehdistön usein siteeraamia perusteluita osallistumiselle.
Monille nämä eivät ole tarpeeksi hyviä syitä osallistua operaatioon, etenkään kaukaisessa Afganistanissa. Jopa Saksassa on alettu myöntää, että Afganistanissa käydään sotaa ja että Saksa on kyseisen sodan osapuoli.

Suomen päätöksentekijät eivät ole tätä rajanylitystä julkisesti huomioineet, joten keskustelu siitä, pitäisikö operaatiossa olla mukana ja millä resursseilla, on auttamatta vajanaista.
Totuutta ei haluta lausua ääneen sen moninaisuuden takia vaan valitaan omiin parkkiintuneisiin näkemyksiin sopivat tiedonmurut. Eivätkö päättäjät usko kansalaisten ymmärtävän, vai eivätkö päättäjätkään ole perillä tilanteesta?

Jos Suomi pitää tärkeänä osallistua sotaan yhtenä osapuolena, valtiovallan pitäisi myös olla valmis loogiseen johtopäätökseen, että haluamme oman osapuolemme voittavan ja tuemme sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta niin kauan kuin Suomen hallitus ja presidentti eivät julkisesti myönnä, että Afganistanin kohdalla olemme ylittäneet rajan, ei kyseistä johtopäätöstä voida odottaa.

Toivottavasti uusi kriisinhallintastrategia antaa eväät tällaiseenkin pohdintaan."

Helsingin Sanomat Vieraskynä
Perjantai 2009-07-24
Charly Salonius-Pasternak
Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa


Nettisanomat perjantai 2009-07-31.
Liite.

Press Release (2008)052 3 Apr. 2008 NATO North Atlantic Treaty Organization

ISAF’s Strategic Vision

Declaration by the Heads of State and Government of the Nations contributing to the UN-mandated NATO-led International Security Assistance Force (ISAF) in Afghanistan

1. We gather in Bucharest to reaffirm our determination to help the people and the elected Government of Afghanistan build an enduring stable, secure, prosperous and democratic state, respectful of human rights and free from the threat of terrorism. Afghanistan is the Alliance’s key priority. We recognised after the tragic events of 11 September 2001, that Euro-Atlantic and broader international security is tied to Afghanistan’s stability and future. Our presence in Afghanistan is at the request of the Government of Afghanistan and mandated by the United Nations. Neither we nor our Afghan partners will allow extremists and terrorists such as the Taliban or al-Qaeda, to regain control of Afghanistan or use it as a base for terror that threatens all of our people and has been felt in many of our countries and beyond. As we help Afghanistan rebuild, our guiding principles are:
• a firm and shared long-term commitment;
• support for enhanced Afghan leadership and responsibility;
• a comprehensive approach by the international community, bringing together civilian and military efforts; and
• increased cooperation and engagement with Afghanistan’s neighbours, especially Pakistan.

We welcome President Hamid Karzai and United Nations Secretary-General Ban Ki-moon along with his Special Representative Kai Eide to this Summit and reaffirm our shared vision for Afghanistan.

2. In helping the Afghan people build security today, we are defending basic values we all share, including freedom, democracy and human rights as well as respect for the views and beliefs of others. While much remains to be done, Afghanistan has made important strides in developing its democracy and improving the lives of its citizens; its Government is strengthening its capacity in these areas. A reconciliation process for national unity has begun and basic security and infrastructure have improved. Over the past six years, access to health care has increased tenfold; access to education is up six times and women again have rights protected by law. Afghan and international forces from 40 countries, working side-by-side, are creating security conditions that make this progress possible. Nevertheless, security challenges remain. Violent extremists continue to attack fragile governmental institutions and the people of Afghanistan. They increasingly revert to indiscriminate terror attacks and intimidation but Afghanistan’s and our capacity to counter them continues to grow.

3. Our vision of success is clear: extremism and terrorism will no longer pose a threat to stability; Afghan National Security Forces will be in the lead and self-sufficient; and the Afghan Government will be able to extend the reach of good governance, reconstruction, and development throughout the country to the benefit of all its citizens. This declaration is supported by a medium-term, internal political-military plan - consistent with the Afghanistan Compact and the Afghan National Development Strategy - which will be updated regularly and against which we will measure progress.

Our shared long-term commitment

4. We will continue to assist the Government of Afghanistan in further establishing and maintaining a secure environment and extending good governance. To enhance our security effort we will:
• support each other in sharing the burden in Afghanistan;
• provide our military commanders the tools they need for success by filling remaining ISAF shortfalls including forces, training teams and enablers;
• provide maximum possible flexibility of use of our forces by the ISAF Commander;
• continue to ensure that every measure is taken to avoid civilian casualties; and
• enhance our capacity to counter extremist propaganda and communicate more effectively our goals, accomplishments and remaining challenges to Afghan and international audiences.

Enhancing Afghan Leadership

Only Afghan-led security forces and institutions can ensure the rule of law in the long term. The Afghan National Army is increasingly demonstrating the ability to successfully plan and conduct complex operations with our forces in support. As Afghanistan’s security forces become increasingly capable of leading and sustaining operations independently, we expect ISAF’s role will be able to evolve to one primarily of training and mentoring. We welcome the growing international focus on building the capacity of the Afghan police which are vital for the stability and security of the nation. In support of all this, we will:
• provide the training teams and help provide the equipment needed to meet the goal of an effective 80,000 - strong Afghan Army by 2010;
• work towards progressively transferring lead security responsibility throughout the country to Afghan forces, supported by ISAF, as appropriate conditions are met and Afghan capacity permits; we accordingly welcome Afghanistan’s expressed intention to assume lead security responsibility for Kabul as soon as feasible;
• encourage the appointment of a senior Afghan military officer to ISAF Headquarters when circumstances permit;
• assist the development of effective civilian-controlled security and defence institutions including through the NATO-Afghanistan Cooperation Programme;
• assist the development of the Afghan National Police within our means and capabilities and in close coordination with relevant international actors, where appropriate;
• support the Government of Afghanistan in building capacity to communicate more effectively and respond to extremist propaganda;
• help strengthen Afghan institutions required to fully establish the rule of law, protect human rights and promote our shared values, while respecting Afghan culture and traditions;
• provide security support to upcoming elections in Afghanistan; and
• continue to support Afghan-led efforts to tackle the narcotics problem.

Enhanced coordination

6. There can be no lasting security without development and no development without security. Success requires a comprehensive approach across security, governance and development efforts and between all local and international partners in support of the Afghan Government. We will intensify our contribution to such a comprehensive approach. To this end, we:
• welcome United Nations Security Council Resolution 1806 which sharpens the UN Mission in Afghanistan’s mandate and decides to strengthen cooperation with ISAF;
• look forward to working closely with UN Special Representative of the Secretary General Kai Eide and the UN Mission in Afghanistan as it further expands throughout the country, and in support of its lead role in coordinating the overall international civilian effort, improved civil-military coordination, political outreach and governance;
• will work on more regular consultations with all actors involved in Afghanistan as appropriate and in close coordination with the Afghan Government; and,
• welcome the upcoming Paris Conference that will review progress on and strengthen international efforts to further implement the Afghanistan Compact.

7. Provincial Reconstruction Teams (PRTs) play a significant role in enabling security, governance and development. We pledge to provide all the PRTs needed, enhance their unity of effort, strengthen their civilian component and further align their development strategies with Afghan Government priorities until such a time as Afghan Government institutions are strong enough to render PRTs unnecessary.

Afghanistan’s neighbours and the Region

8. Afghanistan’s neighbours have an important role to play in helping Afghanistan build a more stable and secure future. The threats of violent extremism and narcotics are not Afghanistan’s alone. The region stands to benefit when these threats are dealt with effectively. To help foster a long-term regional approach to security challenges and cooperation, we:
• call on Afghanistan’s neighbours to act resolutely in support of the Afghan Government’s efforts to build a stable Afghanistan with secure borders;
• look forward to deepening our engagement with Afghanistan’s neighbours, particularly Pakistan;
• support efforts to improve security and stability along the Afghanistan/Pakistan border, and,
• encourage further cooperation and intensified dialogue between Afghanistan and Pakistan including through the Jirga mechanisms, the Ankara process and the Tripartite Commission.

Conclusion

We as Allies and Partners stand united in our firm commitment to support the Afghan people fulfil their aspirations for a better life. The Afghan Government and people are taking increasing responsibility for the country’s security, reconstruction and development. Together we will ensure they achieve the future they have long been denied and thereby bring greater security to all of our people.

http://www.nato.int/docu/pr/2008/p08-052e.html




"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 




Tuuli käy heidän ylitseen ...

Kuva: Pertti Manninen



Nettisanomat. Sunnuntai 2009-08-23 - N:o 1026 - Nettisanomat 10 vuotta. Etusivut elokuun 19. päivän tienoilta.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2009-08-23, nettiin 2009-08-23, linkkejä 2009-08-23.
2009/08/23 Nettisanomat - Nettisanomat 10 vuotta. Etusivut elokuun 19. päivän tienoilta. - Matkalla ajoissa ja paikoissa pari tuntia tänään. Berliini-Pariisi-Suomi. - Usain Bolt 19.19 WR. Berliinissä torstaina 2009-08-20. "Urheilun historian mykistävin hetki 2". - Usain Bolt - Öppet brev till utrikesminister Carl Bildt 20 augusti 2009, kl 08:44 Skrivet av Jan Helin - Elisabet Borsiin Bonnier - Helle Klein - XVI Blue Sea Film Festival 21.-24.8.2009 Rauma. Ilmoitusjuliste. - Muut lehdet: Eliitti.fi - Björn Wahlroos-story. - Sirkka Hämäläinen - Henrik Kuningas - Ahti Hirvonen - Atja Alho - Ilkka Suominen - Ulf Sundqvist - Erkki Tuomioja - Paavo Lipponen . Sauli Niinistö - Bror Wahlroos - Björn Wahlroos - Esko Aho - Pekka Kettunen . Kustaa Mauri Armfelt - Matti Inha - Eino Halonen - Markku Pohjola - Taisto Joensuu - Pekka Vennamo - matti Aura - Seppo Lindblom - Mauno Koivisto - Matti Niemi - Elmer Toivanen - Olli-Pekka Heinonen - Antero Kekkonen - Antti Kalliomäki - Jouko K. Leskinen - Jukka Härmälä - Pentti Kouri - Iiro Viinanen - Martti Ahtisaari - Kaj-Erik Relander - Sinikka Mönkäre - Aatos Erkko - Rafaela Seppälä - Anja Toivanen - Antti Piippo - Anja Toivanen-Koiviston - Erkki J. Pentti - Nalle Wahlroos - Jorma Aranko - Erkki Liikanen - Harri Holmén - Matti Rudanko - Timo Klemola - xxxxx xxxxxxx, asianajaja - Lauri Kara, pankin virkailija - Timo Erkki-Heino - Seppo Konttinen - Jukka Kilpi - EIJA LEINONEN - Timo Harakka - Jukka Mikkola - Liisa Vihmanen - Ritva Anttonen - MATTI EKLUND, toimittajia ja kirjoittajia. - Eliitistä riippumaton julkaisu. - Kuva. WR 9.58. BOLT Berliinissä sunnuntaina 2009-08-16. "Urheilun historian mykistävin hetki". - MM. Bolt ja Gay läpsäisevät käsiään yhteen luomatta katsetta toisiinsa harjoituskentällä ennen semifinaalien alkamista. Ruotsin TV4:n direkt- kuvaa olympiastadionin "unohtaen". Usain Bolt - Tyson Gay - Berliini -   - ISAF’s Strategic Vision. Press Release. Full text. - !0 vuoden etusivut, linkki - Charly Salonius-Pasternak: Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa. "Afganistanin-operaatiosta tekee ainutlaatuisen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintahistoriassa se, että nyt Suomi on sodan osapuoli." - Nettisanomat sunnuntai 23.08.2009 - etusivu - kuva - kuvat - pertti manninen - Luettelo - nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - N:o 1026



Onnellista vuotta 2009!

BONNE ANNEE 2009

Heti vuoden vaihduttua ja tanssin alettua, klo 00.01 Ranskan aikaa, Suomen paukuttelun jo hiljalleen päättyessä. TV5MONDE EUROPE, Le plus grand cabaret. Kuva: Pertti Manninen torstaina 2009-01-01 klo 01.01. Sama vuosi sitten: Kuva.

nettisanomat.com/2009/05//28/etusivu.htm


Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! Lue!
"Tätä eri totuuksien kannattavuuden puntarointia helpottaa hyväksi koettu muistisääntö "jos etuus on todellista, totuus on edullista"." Bisquit Seppo Ahti tänään torstaina 2009-05-28 Ilta-Sanomissa. "Tosipaikan edessä".

Näin se menee:
Maanantaina makkarat tehtiin,
tiistaina tikut vuoltiin,
keskiviikkona keitto keitettiin,
torstaina tupaan kannettiin,
perjantaina perheelle annettiin,
lauantaina liemi latkittiin,
sunnuntaina suu pyyhittiin.


Tänään, eilen ja 90 vuotta sitten. Kuvat perjantaista (00:01) sunnuntaille (00:14).


"Matti Vanhanen ja Toivo Sukari keskustelevat uudesta El Doradosta."
Britannia ?  Tv-kuva (Monty Pyton) perjantai 2008-06-13. Klo 00:01.
Kuvat. Pertti Manninen. Selostus tulossa!

Ylläoleva arkistosta: http://www.nettisanomat.com/2008/06/15/kuvasivu.html


Moe työvoimatoimistossa. Matti Reijonen.

ONKO TÄLLÄ HETKELLÄ IT-ALA ENÄÄ KASVUSSA?
NO TÄLLÄ HETKELLÄ SILLÄKIN PUOLELLA MENEE VÄHÄN HEIKOMMIN.

ENTÄS SE PALJON PUHUTTU YT-ALA? SIELLÄ TAITAA PYYHKIÄ NYT HYVIN. KASVUNÄKYMÄT YT-ALALLA TAITAVAT OLLA RAJATTOMAT. SIELLÄ KAIVATAAN VARMAAN RAUTAISIA YT-ALAN AMMATTILAISIA?
...TUOTA... ÖÖ...
 

Torstai 2003-10-02 nettisanomat.com

&
2003.
Elisa aloitti maanantaina 03.11.2003 YT-neuvottelut 900 sadan työntekijän kanssa.


Torstai 2003-10-02 nettisanomat.com


2008 mm. Nokia Siemens karsii Suomesta 750 työpaikkaa. Yt-neuvottelut alkavat 24. marraskuuta.

"Tänään ilmoitetut sopeuttamissuunnitelmat ovat vaikeita, mutta välttämättömiä toimia saavuttaaksemme säästötavoitteet ja varmistaaksemme, että olemme pitkällä aikavälillä kilpailukykyinen yritys, joka voi investoida tulevaisuuteen, sanoo Nokia Siemens Networksin operatiivinen johtaja Mika Vehviläinen tiedotteessa."

Tiistai 2008-11-11 taloussanomat.fi


2000. Lue myös! Esimakua tulevasta? Jäähyväiset Nokialle vai Nokian jäähyväiset? Nokia lähtee 1. Tapaus Äänekoski.


Torstai 2000-08-10 nettisanomat.com

"Kaikki Ruususesta ja Vanhasesta". Lue!




Arkistosta:

Nettisanomat 2004-04-25
Amerikkalaispoliitikoille olisi aivan erilainen päätös lähettää joukkoja sotaan, jos siellä olisi mukana heidän omia poikiaan ja tyttäriään. Näin on enää kuitenkin äärimmäisen harvoin. Sosiologian professori Charles Moskos Northwestern Univeristystä. - Palkkasoturi tähtää yliopiston penkille. Keskisuomalainen maanantaina 15.03.2004. Mika Horelli.

SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!

Irak-vuoto-asiakirjat olivat Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan salaisia. Ilta-Sanomat julkisti niitä kuitenkin neljään eri kertaan, siis rikkoi lakia toistuvasti jatkuvasti. Suomen lain mukaan rikokseen osallistunutta pitää rangaista kuin olisi sen itse tehnyt. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ei kuitenkaan nostanut syytettä Ilta-Sanomia vastaan, koska lehden edustajat olivat poliisikuulusteluissa kertoneet, etteivät tiedä kuka asiakirjat oli lähettänyt ruskeassa kirjekuoressa toimitukseen. Kirjekuoretkin on sittemmin hävitetty.

Julkaistessaan salainen-leimalla varustettujen asiakirjojen sisältöä lehti on joutunut punnitsemaan rikoksen ankaruutta ja siitä saadun hyödyn arvoa. Lisäksi se on punninnut voisiko siitä joutua kiinni, toisin sanoen tulisiko kirjeen lähettäjä esiin, jolloin löytyisi henkilö syytettäväksi ja tuomittavaksi ja siinä samassa sitten kanssarikolliseksi. Kyllä kai lehti jotenkin on joutunut varmistamaan, ettei ihan mitä tahansa tuntemattoman lähettäjän salaisiksi julistettujen asiakirjojen sisältöä julkista ja on siis joutunut hankkimaan itseasiassa tietoja asiakirjojen sisällöstä sen jakeluun kuuluneilta ulkoasiainhallinnon virkamiehiltä.

Salaisten asiakirjojen vuotamisesta voi saada jopa vankeustuomion, käsitykseni mukaan. Toisin sanoen rikos ei vanhene vielä moneen vuoteen. Auta armias, jos vuotaja jostain syystä myöhemmin ilmoittautuu ja vetää mukaansa SanomaWSOY:n kanssarikollisekseen. Miten sitten suu pannaan vai olisiko nyt vain parasta ristiä kädet siellä sun täällä.

Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 25.03.2004.

PS. Almamedian Iltalehteen vuodetut asiakirjat olivat hiukan erimuotoisia ja niissä erään asiakirjan numero oli samalla tavalla virheellinen kuin käräjäoikeudessa sakkoihin tuomitun Martti Mannisen tietokoneen kovalevyltä oli löytynyt. Tämä asettaa aika outoon valoon valtakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen.

Sama.

Ja varmemmaksi vakuudeksi nettisanomat.com tietenkin julkisti iltapäivälehtien julkaiseman aineiston viime kesänä seuraavasti:

Irak-vuotoasiakirjat julkaistiin iltapäivälehdissä. Tässä aineisto kokonaisuudessaan.

11.3.2003. Ilta-Sanomat.

11.3.2003. Iltalehti.

12.3.2003. Ilta-Sanomat.
12.3.2003. Iltalehti.
8.5.2003. Ilta-Sanomat.
Uusia!

Edellä on mainittu Ilta-Sanomien kolme numeroa, jossa salaista aineistoa julkaistiin. Ja kuinka sitten sattuikaan. Käsiini osui vielä neljäskin lehti, joka ilmestyi kaksi päivää viimeisen julkistuksen jälkeen ja jossa sama aineisto julkaistiin uudelleen varmemmaksi vakuudeksi! Toistuva ja jatkettu rikos, yleensähän siitä saa lisärangaistuksen!

Samapa vaan. Hohhoijaa. Lähden kahville.


         
Sanat & Merkitys

Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. - Laina-asiakkaan taakka kasvaa.
Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.

"Suomi on oikeusvaltio, ministeri Tuija Brax (vihr) vakuutti epäilijöille keskiviikkona Lahdessa. Media kaivelee silloin tällöin julki tapauksia, joiden yhteydessä kysytään, miten oikeusvaltion laita oikein on. Median tehtävä on tarkkailla ja vahtia oikeuden toteutumista." Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. 
Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.
Kuvateksti: Oikeusministeri Tuija Brax esiintyi keskustelutilaisuudessa Sibeliustalossa, jossa mediaa edusti ESS:n päätoimittaja Heikki Hakala.

"Pankit ovat siirtämässä kriisiriskejään entistä enemmän asiakkaille. Nordea ilmoitti nostavansa suurten ja keskisuurten asiakkaidensa lainan korkoja yksipuolisesti puoli prosenttiyksikköä kustannusten kallistumisen takia- OP-Pohjola harkitsee samaa. Yhdysvaltain finanssikriisi on lisännyt pankkien epäluttamusta toisiaan kohtaan ja siten pankkien hankkiman rahan hintaa. Finanssialan Keskusliitto on neuvotellut Rahoitustarkastuksen kanssa asuntovelkakirjoihin ehdon, jolla pankki saa yksipuolisesti nostaa korkoa, jos sen vakavaraisuus on vaarassa." Laina-asiakkaan taakka kasvaa. ESS-työryhmä. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.

Lue myös!
Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!

Pääkirjoitus. Nettisanomat 2008/04/24

Lue myös!
Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa.

Pääkirjoitus. Nettisanomat 2002/05/30

Lue myös!
Seppo Konttinen: "Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio."

Selostus Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtämisestä turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen. "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa."
Nettisanomat 2004/05/20

Lue myös!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi".
 
Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä.
Kymmeniä kirjoituksia ja henkilönimiä Koivistosta lähtien!
Nettisanomat 2006/11/11


Sivun alkuun!

 

Restaurointi 1. Vuodet 2008 ja 2009. Linkit tarkistettu toimiviksi, puuttuvat kuvat palautettu, "Nettisanomat-Arsedel-Midnight Sun Restaurant"- banneri poistettu. 2011-09-15 alkaen ja 2011-09-18 päättyen.

 

2012-05-12: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianosaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm

 


Kuvaviikko-sivuston rinnakkaissivustona nettiin keskiviikkona 2014-06-25.
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivustossa on tehty hovioikeuden määräämät lisäpoistot. Näin ollen asianomaisten henkilötiedot ovat tulleet julkisiksi. Asianomaiset ovat asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa, ja myyntipäällikkö Lauri Kara, Nordea Pankki Oy. (Tiistai 08.03.2016.)